Sapere #1 : Rieskat

Vettä satoi sen verran kun piti lähteä ulkoilemaan, että päätimme päällämme myllertävien flunssien vuoksi jäädä sisälle leipomaan. Henkilökohtaisesti en pidä tätä yhtään huonona vaihtoehtona. Olen kova Sapere-menetelmän kannattaja ja aijonkin ottaa Saperen tiiviisti mukaan työhöni. Hoitolasten iät huomioonottaen tietenkin. 

Entä mitä on Sapere? Näin kertoo sivusto peda.net. 

Sapere on ruokakasvatusmenetelmä

Sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ruokamaailmaan aistiensa välityksellä. Saperessa lapset oppivat aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä. Menetelmä perustuu aistikokemuksiin, joiden kautta lapsi oppii uusia asioita ruokamaailmasta: elintarvikkeista, ruuasta, ruuan alkuperästä ja sen valmistuksesta. Menetelmän keinoja voivat hyödyntää sekä vanhemmat että ammattikasvattajat ja ravitsemusalan ammattilaiset.

Sapere-toiminnan kulmakiviä ovat:
- 'ruokailo' on paras matkalippu ruokamaailmaan
- ruokiin kannattaa tutustua kaikkien aistien avulla
- leikki, tutkiminen ja uteliaisuus ovat lapsen tapa oppia ruoasta
- mitä enemmän lapsi osallistuu ruokien tekemiseen, sitä enemmän hän innostuu
- pakottamalla lasta syömään tai maistamaan emme luo 'ruokailoa' vaan sammutamme sen

Isommat pojat kaatoivat hienosti ainekset kulhoon ja pienin sekoitti (sekoitti = pyöritti kauhaa kulhossa ja sen jälkeen katsoi kuinka taikina valui hienosti kauhasta lattialle).

Koti-Papu söi varmaan puoli desiä pelkkiä jauhoja ja Iso-Papu oli ihmeissään ja kummissaan kananmunasta. Kananmunaa tökittiin vähän sormellakin ja ilmeestä näki hyvin, että sen koostumus hieman inhotti. Ja mikä hymy tuli kasvoille kun keltuainen hajosi ja levisi taikinaan.

Kaikki osallistui myös jälkien siivoamiseen. 

Paistoin rieskat sillä välin kun lapset nukkuivat päiväunia. Näin saimme välipalalle ihanan tuoreita rieskoja, jotka maistuivat todella hyvin niin lapsille kuin meidän perheen aikuisillekin.

Teimme rieskat seuraavalla ohjeella:

2 dl kaurapuuroa

1 dl Arla kevytmaitoa

1 rkl Arla Meijerivoita sulatettuna

1 kananmuna

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1⁄2 tl suolaa

250 astetta ja noin 15min

Ryhmä koossa

Marraskuun alussa saimme ryhmän vihdoinkin kokonaiseksi. Tai niin kokonaiseksi, mitä minä sen halusin olevan; Pikku-Papu, Iso-Papu, Koti-Papu ja minä. Meillä on ollut hieman hangoitteleva alku poissaolojen ja hoitopaikan kiinniolon vuoksi. Olemme kuitenkin olleet koko porukalla jo kasassa ja hyvän ensivaikutelman olen saanut ryhmästämme.

Aamupuuro ja pikku kakkonen

Isompia poikia on kiinnostanut autot. Välillä on jopa ollut yhteistä leikkiä niiden kanssa. Toinen ajaa auton penkin päälle ja toinen laskettaa sen alas. Pienin on lähinnä syönyt niitä autoja isompia seuratessa. 

Törmäys

Riviin järjesty!

Kerkesimme tekemään viime viikolla Ison-Papun kanssa isänpäivälahjan, muilta osin, mutta valokuva kehyksestä jäi puuttumaan. Nyt jäi perheen isin tehtäväksi valita kehykseensä oma lempikuva.

"Tämä valkoinen pallohan kuului maalata, eikö?"

Oli kiva nähdä kuinka näiltä pojilta tuo maalaus-puoli luonnistuu. Pienintä tosiaan kiinnosti eniten sutien syöminen, mutta isommat jaksoivat vähän maalaillakkin. Kaikista kiehtovinta pojista oli kuitenkin maalien valinta paketista, jossa vaihtoehtoja oli yli 10kpl.

Halloween