Ruokana: Pulled Chicken

Olen syönyt paristi Pulled Porkia, mutta Pulled Chicken oli aivan uusi kokemus. Otin vinkkiä tämän valmistamiseen Kariniemen sivuilta. Kotoa ei löytynyt ihan kaikkea mitä reseptissä oli mainittu, mutta pienellä säveltämisellä saatiin hyvää ruokaa aikaiseksi.

Pulled Chicken:

Broilerin koipireisiä 3kpl

Maustekastike:

½ dl tummaa siirappia
½ dl fariinisokeria
1,5 dl vettä
1 valkosipulinkynsi murskattuna
1½ tl paprikajauhetta
½ tl mustapippuria
2 rkl ketsuppia
1 rkl sinappia
ripaus suolaa

Aluksi tehtiin maustekastike. Alkuperäisessä ohjeessa ei listätä ketsuppia eikä sinappia vielä tässävaiheessa, mutta itse laitoin niitä nyt jo. Koipireidet laitoin uuninkestävään vuokaan, jonka olin voidellut ja kaadoin päälle puolet maustekastikkeesta. Vuoka peitettiin foliolla ja annettiin kypsyä n. 1½ tuntia 150 asteisessa uunissa. 

Kun kanat oli kypsiä otettiin ne pois uunista jäähtymään ennen repimistä. Tässä vaiheessa oli hyvä keittää loppu kastike kasaan ja laittaa uuni lämpiään 200 asteeseen grillivastukselle. Kun kastike keitty, revin kahta haarukkaa käyttäen koirireidet suht ohuiksi säikeiksi. Laitoin kanat leivinpaperin päälle vuokaan ja siihen päälle loppu kastikkeen ja lisäsin vielä 1rkl sekä ketsuppia että sinappia. Ja sitten taas uuniin hetkeksi.

Kastike ei varmasti ollut niin hyvää kuin alkuperäisellä ohjeella olisi tullut, mutta nyt oli pakko mennä näillä. Ensi kerralla varaudun paremmin. Pikku-Papu söi kanat erittäin mielellään, mutta Koti-Papu tuttuun tyyliinsä jätti kanat syömättä. Sen edestä meni sitten porkkanaraastetta ja kurkkua. Ehkäpä hänkin oppii syömään vielä joku päivä kanaa. Tai jos ei opi, niin mikäs siinä. Sitten keksitään jotain korvaavaa. :)

Askartelu: Halloween lepakko

HALLOWEEN LEPAKKO

Tekijät: 1v ja 1v9kk

Välineet: Myrkyttömiä sormivärejä, mustaa pahvia, paperista leikatut lepakot, suojavarusteet ja suoja-alusta isommalle tekijälle.

Idea: Maalarin teipillä kiinnitetään lepakko mustaan pahviin. Sormenjäljillä täytetään pahvi lepakon ympäriltä, jolloin ainut musta alue, mikä pahviin jää on lepakon muotoinen. 

Esivalmistelut: Lepakon piirtäminen ja leikkaaminen. Mustan pahvin leikkaaminen tarvittavaan kokoon. Lepakko maalarinteipillä kiinni pahviin ja pahvi maalarinteipillä kiinni suoja-alustaan/syöttikseen. 

Toteutus: Kun laskin Pikku-Papun syöttikseen, ei mennyt kuin sekunti ja lepakko revittiin ensimmäisen kerran irti pahvista. Vasta kun sormi kastettiin sormiväriin sai lepakko rauhansa. 1veen mielestä oli kivempi levitellä sormiväriä omaan naamaan, syöttötuoliin ja minuun kuin itse työhön, mutta lopulta Koti-Papua seuraamalla alkoi väriä tarttua pahviinkin. Mallioppiminen on hieno asia! 

1v9kk ymmärsi yskän heti kun olin ensimmäisen kerran näyttänyt kuinka sormenpäällä tehdään pilkkuja pahviin. Innostusta lisäsi ääniefekti "pam!" jokaisen sormenjäljen kohdalla. Toki sormiväriä leviteltiinkin, ettei työ pelkistä sormenjäljistä täyttynyt, mutta eipä se mitään haitannut.

Ensi kerralla: Paremmat sormivärit mustalle pahville. Nämä sinooperin myrkyttömät sormivärit eivät oikein erottunut mustasta pahvista. Koostumus oli vanukkainen kun normaaleissa sormiväreissä se on mielestäni enemmä jugurttimainen. 

Lopputulos: Hauskat Halloween lepakot. Valkoiset lepakot sai niin kivan syksyiset värit nahkaansa, että nekin päätyivät seinälle.

1v

1v9kk

Ensimmäinen retki puistoon

Lähdimme tänään heti Pikku-Papun saavuttua hoitoon kohti läheistä puistoa. Koti-Papu sai kävellä, joten lähdimme tavan vaunuilla liikkeelle. Meidän tuplat ovat niin turkasen vaikeat ottaa ulos varastosta, että näin pääsimme helpommin.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku

 Puistossa oli meidän lisäksi 4 muuta perhepäivähoitajaa lapsineen, joten vilskettä ja vipinää puistossa riitti vaikka kuvat antavat ymmärtää toisin. Hienosti jaksoi Pikku-Papukin tunnin verran mennä pitkin puistoa. Välillä kävelimme ja välillä matkat taittui ihan kontaten.

Ulkoistin omat työni lapselleni :)

Ruokana: Kasvissosekeitto

Tällä hetkellä on sesongissa erilaiset kurpitsat ja niinpä mukaan kaupasta tarttui hokkaido kurpitsa.

Kuva lainattu mytaste.fi.

Tämä oli ihan ensimmäinen kerta kun käsittelin kurpitsaa. Vähän jännäsi, että saanko aikaiseksi mitään hyvää tästä. Kukapa siis olisi parempi makutuomari kuin pienet lapset, jotka eivät osaa valehdella pitävätkö ruuan mausta vai eivät.

Kasvissosekeitto:

3 perunaa

2-3 porkkanaa

1 sipuli 

1 pieni bataatti (n. 300g)

1 palsternakka (n. 200g)

1/2 hokkaido kurpitsaa

1-2 kasvisliemikuutiota 

Lisäksi:

Kermaa/ koskenlaskijaa/tuorejuustoa 

Raejuustoa

Ohje on niinkin yksinkertainen kuin pilko kasvikset lohkoiksi. Laita lohkot kattilaan ja lisää vettä niin, että lohkot juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehua kannen alla kunnes kasvikset pehmiävät. Soseuta  sauvasekottimella/monitoimikoneella/tehosekoittimella. Jos haluat joukkoon kermaa/ koskenlaskijaa/tuorejuustoa, niin laita sosekeitto vielä levylle tämän lisättyäsi ja anna muhia hetki. Parasta sosekeitto on nautittuna seuraavana päivänä kera lämpimien sämpylöiden. 

Lautaselle kannattaa lisätä keiton päälle raejuustoa pieni nokare. 

Tänään me syötiin lounaalla tätä kasvissosekeittoa. Ensin ulkoiltiin viileässä syyskelissä ja sitten tultiin sisälle syömään lämmintä sosekeittoa. Pikku-papu söi sosekeittonsa sormin kun dippasin aina pienen palan sämpylää sosekeittoon ja asetin palaset lautaselle. :) Ja parastahan oli se, että molempien lasten kulhot tyhjeni! 

Ruokana: Parsakaali-raejuustonapit

Parsakaali-raejuustonapit

4dl parsakaalia (tuoretta tai pakasteesta)

2 isoa kananmunaa

1 sipuli

1dl juustoraastetta 

~0,5dl raejuustoa

0,5dl korppujauhoja

2 tl persiljaa 

1tl suolaa

1tl pippuria

1. Keitä parsakaali ja silppua pieneksi. 

2. Silppua sipuli pieneksi ja lisää parsakaalin joukkoon. 

3. Sekoita joukkoon kananmunat. Sekoita hyvin. 

4. Lisää juustoraaste ja raejuusto. 

5. Lisää korppujauhoja niin ettei "taikina" ole liian kosteaa, jotta napit saa muotoiltua, mutta ei luin kuivaksikaan, jotta napit pitävät muotonsa. 

5. Lisää mausteet. 

6. Paista 200 asteessa kunnes napit saavat väriä. ~10-15min

Ensimmäiset päivät

Tällä viikolla alkoi kahdessa perheessä uusi arki.

Torstaina heräsin virkeänä vaikka yöunet olivat mitä olivat. Olen joutunut heräämään viimeksi 06 kun oma poikani oli vielä alta 1-vuotias eli noin 8kk sitten. Vatsassa oli perhosia niin paljon, ettei paljoa huonot yöunet silmissä painanut.

Jännitin hieman kuinka Pikku-Papu jäisi ensimmäisenä aamuna hoitoon. Tulisiko kova itku? Olisiko hän kuin olisi aina ollut täällä? Raivarit? No onneksi ei tullut itku eikä raivarit. Pikku-Papu jäi todella reippaasti touhuamaan. Oma poikani, Koti-Papu, otti uuden toverin vastaan mitä parhaiten. Heti annettiin erilaisia leluja tutkittavaksi ja äitille täytyi ihmetellä "ohhoh ohhoh ohhoh!". Niin, äiti tietää kyllä, että meille tuli tänne Pikku-Papu.

"Di!" 

Pikku-Papulla on ollut pehmeä lasku hoitopäiviin, joten hänet on haettu kotiin jo ennen päikkäreitä n. klo 11.30. Olemmekin ottaneet hyvin rennosti nämä aamupäivät pienellä porukallamme. Ollaan leikitty dubloilla, heitelty palloa, jahdattu kissoja (kissat ovat saaneet kovasti herkkuja illalla), luettu lorukirjoja ja ulkoiltu.

Meille on sattunut hieman kehnot ulkoilu-ilmat tällä viikolla. Torstaina satoi vettä ja perjantaina oli todella kova tuuli. Onneksi lapsilla on hyvät ulkoiluvarusteet. Itselle vielä täytyisi hankkia yhtä hyvät!

Kaksi kurapöksyä hiekkaleikeissä.

Tarkkaan seuraavat kokoajan mitä toinen tekee.

Näistä kahdesta ensimmäisestä päivästä jäi todella hyvä maku suuhun. Nautin ajasta lasten kanssa suurettoman paljon ja minusta tuntuu, ettei lapsillakaan ollut hassumpaa.